perjantaina, tammikuuta 30, 2015

Oodi Marimekolle!

Ennen joulua eräs ystäväni oli löytänyt joulumyyjäisistä upeat marimekkohenkiset villasukat. Sitten törmäsin Eilen tein-blogin Muija-sukkiin. Siitä se ajatus sitten lähti... Ensin tein alpakkalangasta muijakuosia tyylittevät lapaset, jotka ovat olleet marraskuusta lähtien käytössä ja potkukelkkareissuilla huovuttuneet.

 Uudenvuoden tienoilla mietin, että ottaisin tänä vuonna jokaiselle kuulle jonkun käsityöteeman. Tammikuun teemaksi valitsin Marimekkoneuleet. Sain valmiiksi kaksi kaulahuivia. Oikeasti toinen on kyllä vielä päättelemättä ja tupsuttamatta, mutta onhan tässä vielä kokonainen päivä aikaa!
 Näihin huiveihin sain kulutettua valtavat määrät kaikennäköisiä sukkalangan loppuja. Lankoina on ainakin Dropsin Fabelia, Regian 4-säikeistä, Austermannin Steppiä, Ilun värjäämää sukkalankaa, Lanartus-merkkistä ohutta merinosukkalankaa.


Neuloin huivit 2,5mm hiilikuitusukkapuikoilla suljettuna neuleena. Silmukkamääräksi valitsin 96, joka on siinä mielessä sopiva luku kirjoneuleisiin, että se on jaollinen niin monella luvulla. Matemaatikko on siis puikoissa! Ensimmäinen huivi valmistui jo pari viikkoa sitten ja on ollut kovassa käytössä. Kuviot on aika yksinkertaisia ja tuota tavallista palloa sovelsin räsymattokuvioon. Vaikutelmasta tuli tosiaan marimekkohenkinen, vaikka kuviot ovatkin yksinkertaisia.

Marimekkokuoseista mukaan valikoitui
  • Tasaraita
  • Lokki 
  • Muija (lähteenä eilentein.com)
  • Pallo
  • Räsymatto
Räsymaton värit päätin ottaa samat kuin meidän siirtolapuutarhamökin verhoissa. On sitten mukavaa muistella lämpimiä kesäpäiviä näin keskellä talvea!

Sen verran tässä alkaa olla jo kevään valoa ja auringonpaistetta, että posti toi kevään ensimmäisen siementilauksen. Viikonloppuna alkaa esikasvatus, kun keijunmekot ja pelargoniat pääsevät multaan.

Tammikuun kässäprojekti oli tässä. Tuloksena sain sekä itselleni että siskolleni marimekkohenkiset kaulahuivit. Nyt siis helmikuuta kohti. Luvassa on kaapissa marinoituneiden outojen lankojen, lasten toiveneuleiden ja neuletoiveiden peppipitkätossumainen sekamelska. 


2 kommenttia:

Vilma kirjoitti...

Wau mikä huivi! Matematiikkaosaamisesta on tosiaan yllättävän paljon apua käsitöissä. Ei menneet hukkaan nekään opinnot, vaikka en ehkä aikanaan inssimatikkaa lukiessa riemuinnutkaan. ☺

Perhoneito kirjoitti...

Ihana!