Jopas helpotti.
Eilen olin neuletapaaminen. Olipas taas oikein mukavaa: suklaakakku herkullista ja seura viihdyttävää. Isot kiitokset vielä Johannalle kyydistä, jos satut tätä lukemaan!
Kotiin tultuani varustelin erävaeltajaa matkaan pakkaamalla rusinoita ja pähkinöitä minigrippeihin, paloittelemalla suklaalevyn valmiiksi ja tekemällä junaeväät.
Huomasin sitten, että sohvalla oli paksu kirje mulle. Jipii! Huivivaihtohuivi oli osaapunut tanjalta tassun lankanurkkauksesta. Kiitokset vielä täälläkin. Väri oli oikein mukava ja huivin malli toimiva. Kivaa oli myös se, että huivi oli virkattu :) Itse kun en juurikaan virkkaile.
Illat ovat kuluneet tiiviisti palapelin seurassa:
Nyt illan ongelman pariin eli mitä tää erävaellusleski tekis: äänikirja, palapeli, neule, neulelehti, neuleblogit, maissinaksut(<-ei juustonaksut, vaan pelkkää maissia), lakumatto, uusi kirjastonkirja?
Taidan aloittaa äänikirja-palapeli-lakumatto-taktiikalla :)
10 kommenttia:
Minnes vaeltava siippa on mennyt?
Leville??
Itse menen yöpäivystäjäksi pe-la väliseksi yöksi mettään kun on tuossa vieressä nuo erävaelluksen SM-kisat.
Onk noi Muchan kuvia? (ja miten sattui taas silmään osumaankin auringonkukka)
Mulla on kans sohvan alla tuommoinen palapelialusta. Taitaa olla sen päällä keskeneräisenä joku kolmentuhannen palan kokoinen paavin virkaanastujaiskulkue tai jotain muuta yhtä ihanaa. Mistä sais ostaa aika?
No sinnepähän hän juurikin. Kerro terveisiä, jos törmäät partion nro 133 silmälasipäiseen jäseneen :)
Joo. On se Muchaa.
Tuonkin kanssa elo on ollut aika kausittaista. Pari päivää oon pyyhkinyt siitä lankanöyhtää, hiuksia ja pölyä. Tajusin yhtenä päivänä, ettei voida muuttaa ennen kuin palapeli on valmis :) Siitä taisi palapeli-innostus taas alkaa uudelleen.
Edelleen mua ihmetyttää, ettei sulle tullut mieleen imuroida palapeliä puhtaaksi ;)
Sinähän voit tehdä intervalliharjoituksia: puoli iltaa palapeliä, puoli neulehommia.
Itse valitsisin ihan saman taktiikan.
En ole tehnyt palapelejä vuosiin, mutta ennen vanhaan kotona meillä oli jokajouluinen traditio koota koko perheen voimin isoja palapelejä. Meidän ruokailuhuoneen pöydälle ei tainnut mahtua yli 2500:n palan pelejä, mutta olihan siinäkin kasaamista. Tapaninpäivänä viimeistään se oli valmis.
Kävin lähtöä katsomassa, ja ihan kuin olisin sellaisen hoikahkon pojan(?) nähnyt koivessaan tuo 133. Pitää moikata jos näkyy, ja oikeastaan sinun täytyy toivoa että en näe, koska menen ea-yöpäivystyspaikkaan, ja jos tulee sellaisen vaivan kanssa minkä ite pitäisi osata hoitaa, menettää pisteitä, ja pitää olla iso hätä että ei menetä..
Muoriska: Tuntomerkit kyllä täsmäävät, joten saattaapi olla.
Joo, niin mäkin mietin, että varmaan ensiapupäivystystä siellä on, joten toivottavasti ei tarvi.
Karoliina: Juu. Noissa palapeleissä pitää pitää vähän taukoa välillä. Tää on mun eka yli tuhatpalainen. Jännää. Harrasteessa näkyi olevan 18000 palainen, mutta se taitais vaatia saman verran tilaa kuin kangaspuut.
kirsiär: ennemmin mä oon käyttänyt palapeliä syynä imuroimattomuuteen. ei varmaan samassa huoneessa voi olla palapeliä, kun imuroi. paitsi tossa pelissä oli palatakuu...
Kiitos vain itsellesi seurasta! Kyydistä ei ollut mitään vaivaa
Lähetä kommentti